USA-mut ilanngunneq Kalaallit Nunaannut iliuaqutissartaqanngilaq.
Isumasiuinermi misissuisartup Sune Steffen Hansenip Copenhagen Postimeersup, Opinion Danmark A/S paasissutissanik pilersuisoralugu, isumasiuinerani nutaami apersorneqartut 76 procentii taama isumaqarput.
Misissuinermi peqataasut ima aperineqarput: Kalaallit Nunaat USA-mut ilaalerpat tamanna Kalaallit Nunaannut iluaqutaassasoq isumaqarpit?
Apeqqummut tamatumunnga akissutit 8 procentiinnaat "aap“-imik akisut 17 procentit "naluara“-mik akipput.
Isumasiuineq internetikkut oqarasuaatikkullu januaarimi ingerlanneqarpoq. Isumasiuineq Amerikamiut præsidentiata Kalaallit Nunaannik aqutserusulluni oqaaseqaqattaarnerata kingorna pivoq.
- USA-mut ilanngunnissaq tapersersorneqanngitsoq kisitsisit takutippaat. Qaammammi kingullermi Kalaallit Nunaata siunissaa pillugu oqallinnerit sakkortuut pissutigalugit USA kalaallinit ungasilliartuinnartoq isumaqartoqarsinnaavoq, Sune Steffen Hansen oqarpoq.
54 procentit sakkutuulersornissamut ernumasut
USA-p Kalaallit Nunaat tiguarniarlugu sakkutuulersornissaa Davosimi Schweizimiittumi World Economic Forumip januaarip 21-ani ataatsimeersuarnissaata tungaanut suli oqaluuserineqarpoq. Donald Trumpili Davorsimi oqalugiarnermini pissaaneq atorlugu tinguaaniarani oqarpoq.
Innuttaasulli suli ernumapput. 54 procentii USA-p sakkutuuinik Kalaallit Nunaanni sakkutooqalernissaa qanoq ernumagitiginerlugu aperineqaramik "ernumangaatsiarlutik“ imaluunniit "ernumallutik“ oqarput.
40 procentit ernumarpiaratik ernumanatilluunniit oqarput.
USA EU-luunniit?
Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen (D) sapaatit akunneri pingasut matuma siorna Københavnimi ministeriuneq Mette Frederiksen peqatigalugu tusagassiortunik katersortitsinermi erseqqissumik ima oqarpoq:
- USA-p Danmarkillu akornanni maannakkut qinersissagutta Danmark qinertassavarput. Nato toqqarparput, Kunngeqarfik Danmark, aamma EU, taanna oqarpoq.
Innuttaasut tamanna isumaqatigigaat Sune Steffen Hansenip aviisillu Copenhagen Post-ip isumasiuinerisa nutaat takutippaat.
65 procentimmi USA-mik suleqateqarnermiik EU-mik suleqateqarnerup nukittorsarneqarnissaa Kalaallit Nunaannut pitsaanerpaassasoq isumaqarput.
- Kalaallit quliugaangata arfineq-marluk missaanniittut USA-mit EU orniginerussarpaat, tamannalu pissutsinut maanna atuuttunut naleqqulluarpoq, Sune Steffen Hansen naliliivoq.
5 procentiinnaat USA toqqarpaat, 29 procentillu arlaannaalluunniit qinerumallugu aalajangersimanngillat imaluunniit qanoq isummernnissartik naluaat.
Innuttaasut 60 procentiisa EU-mut ilaasortanngornissartik akuerissagaat Nasiffiup 2024-mi isumasiuinerata takutippaa.
Inatsisartuni partiit EU-mik suleqateqarnerujumallutik kissaateqaraluartut, ilaasortanngoqqinnissaq oktobarimi 2025-mi oqaluuserineqarmat kajumissuseq annertugisassaanngilaq.
Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaa piviusorsiornerua?
Inatsisartuni "Naalagaaffiup qanoq innera“ pillugu ataasinngornermi nalunaaquttap-akunnerini qulingiluangajanni oqallittoqarnerani Kalaallit Nunaata namminersulivinnissaa USA-p akuerinavianngikkaa, taamaammallu maannakkut naalagaaffinngornissaq eqqartorneqartariaqanngitsoq Jens-Frederik Nielsen oqarpoq:
- Piviusoq tassaavoq illua’tungaaniit (USA-mit, aaqq.) Kalaallit Nunaata ilanngunneqarnissaa kissaatigineqartoq, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.
Innuttaasulli eqqissiallapput.
Kalaallit Nunaat piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu namminersulivinnissaanut taamaalillunilu Naalagaaffeqatigiinnermiit aninissamut periarfissaqassasoq nunap allap politikkikkut sakkutooqarnikkullu aalajangiisuusumik sunniuteqartinnagit apeqqummut apersorneqartut affaat “aap”-imik akipput.
Sisamararterutaat sinnerlugit naaggaarput, sinnerilu nalorninartumik akissuteqarlutik.
