Nioqqutissat Danmarkimeersut Europamilu nunanit allaneersut arlallit Kalaallit Nunaat pillugu pissutsit patsisigalugit februaarip aallaqqaataanit 10 procentimik akitsuusiivigineqassapput.
Taama USA-p præsidentia Donald Trump inuinnaat naapeqatigiittarfiutimini Truth Socialimi arfininngornermi allappoq.
Nunat allat tassaapput Norgi, Sverigi, Frankrigi, Tysklandi, Tuluit Nunaat, Hollandi Finlandilu.
Juunip aallaqqaataani 2026-mi akitsuut 25 procentinngorlugu annertusineqassasoq, Trump allappoq.
Akitsuut Amerikamiut Kalaallit Nunaannik ”piginnittuulernerat” pillugu isumaqatigiissuteqarnissap tungaanut atuutissasoq, Trump allappoq.
- USA-p niuerneq manna ukiut 150-t sinnerlugit iluatseriartaraluarpaa. Præsidenterpassuit misiliisimapput – pissutissaqarluarlutik – Danmarkili itigartitsiuarsimavoq, præsidenti allappoq.
Kalaallit Nunaata Kinamit Ruslandimillu, ”qeqertamik tiguaarusuttunik” navianartorsiortinneqarneranik Trump arlaleriarluni oqartarpoq.
- Nunarsuarmi eqqissineq pineqarpoq, Amerikamiut præsidentiat allappoq.
Nioqqutissat nunanit EU-meersut arlallit Amerikamiunit akitsuuserneqareerput. EU USA-lu 2025-mi juulimi EU-mit nioqqutissianik amerlanernik USA-mut eqqunneqartunut ataatsimut akitsuutip qaffasinnerpaaffianik 15 procentimik aalajangersaasumik isumaqatigiissuteqarput.
Amerikamiut præsidentiata akitsuusiissutit maanna oqaatigineqartut qanoq akitsuutit pillugit isumaqatigiissutaareersunut kinguneqarnissaat itisilinngilaa.
Arfinngornermi Danmarkimi Kalaallillu Nunaanni USA-mut Donald Trumpillu Kalaallit Nunaannik nakkutilliilernissamik kissaataanut akerliussutsimik takutitsisoqarnerata peqatigisaanik Trump oqariartuuteqarpoq.
Sapaatip akunnerata ingerlanerani nunanut allanut ministeri Lars Løkke Rasmussen (Moderaterne) Nunanullu allanut naalakkersuisoq Vivian Motzfeldt (S) USA-p vicepræsidentia nunanullu allanut ministeria ataatsimeeqatigiartorlugu Washington D.C.-mut angalapput.
