Nunatsinni katersugaasivii sisamat Danmarkimit 1,8 millionit koruuninik siorna tapiiffigineqarput. Ukioq manna aningaasat taakku 1 millionit koruuninik ilaneqarput, taamaalillutik katersugaasiviit tamarmik immikkut 700.000 koruuninik aningaasaliiffigineqartussanngorlutik.
- Tapiissuteqarnerup Kalaallit Nunaanni katersugaasiviit kulturikkut kingornussassanik siammarterinermik, aserfallatsaaliuinermillu suliaqarnerannik nukittorsaamut atorneqarnissaat siunertaraa, ilaatigut saqqummersitsiviit pitsaanerulersinnerisigut aamma atuagassiat nutaaliaanerusut pilersinnerisigut, Kulturministeriaqarfik ilisimatitsivoq, taanna Folketingimi Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit marsip arfernani akuersissutigineqaqqammerpoq.
Aningaasaliissutissat taakku naalakkersuisut, SF-ip aamma Radikale Venstrep 2024-mi isumaqatigiissutaannit aallaaveqarput. Atlantikup Avannaani aningaasaateqarfik 2025-miit 2028-mut qanoq atorneqartassanersoq isumaqatigiissutigineqarpoq.
Allakkiami matumani ima allassimavoq:
- Kalaallit Nunaanni katersugaasivinnut inatsit avaqqunnagu qallunaat suliniutigaat, taamaattumillu Naalakkersuisut akuersinissaat pisariaqarani. Naalakkersuisut suliniut pillugu ilisimatinneqarsimapput, kisiannili siunnersuutip qanoq piviusunngortinneqarnissaanut peqataanatik.
