Brugseni iluanaarutinik isertitanillu amerlanerusunik ujartuisoq

Pisiniat aningaasaataannik pissarsiniarneq nioqqutissanik ulluinnarni atorneqartartunik pisiniarfinni unammillernartuuvoq. Maannalu aatsaat taama unammillernartigaluni. Nunarsuaq tamakkerlugu ussatigineqartartoq Nunatsinnut annguppoq.

Kalaallit Nunaanni pisiniarfiit annersaasa tulliat, Brugseni, 32.000-inik piginneqataasunik ilaasortanillu pigineqartoq, nunatsinnilu pisiniarfiit annersaannit Pisiffimmit unammillerneqarnerpaasoq maanna anguniagaqarnerulerpoq.

Isertitat amerliniarlugit aningaasanik kaaviiaartitsinerujussuunissaq anguniagaavoq. Taamaalilluni aningaasaliissuteqarnerunikkut inuiaqatigiinnut suli annerusumik tunniussaqartoqarsinnaalissalluni.

Tamanna Kalaallit Nunaanni Brugsenimi, KNB-mi, ulluinnarni Brugsenimik taaneqartartumi, pisortaanerup Allan Kristoffersenip Sermitsiamit apersorneqarnermini isertuutinngilaa.

- Aningaasarsiornissamut anguniagaqarluartumik pilersaaruteqarpugut, Brugsenillu ullumikkumut naleqqiullugu ukiut arlaqanngitsut ingerlaneranni aningaasarsiornerussaa, oqarpoq.

Brugsenip ilaasortat agguagarsiassaannik aaqqissuussineq aqqutigalugu inuiaqatigiinnut aamma Divi Plussimi ilaasortanut 26 millionit koruuningajaat siorna utertippai.

Pilersaarut nutaaq: “Brugseni aqqutissiuussivoq”

Brugseni, Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit annersaasa ilaat, isertitaqarnerulerumalluni pisisartunik nutaanik ujartuivoq. Ingammik takornariarfiunerusuni pingasuni Ilulissani, Nuummi Qaqortumilu taamaaliortoqassaaq, oqarpoq.

Brugseni piffissami aggersumi periusissiamik nutaamik, aningaasarsiornissamut pilersaarutip ilaaffigisaanik, saqqummiussissaaq. Periusissiaq “Brugseni aqqutissiuussivoq”-ik atilik 2026-miit 2028-mut atuutissaaq.

Niuertarfiup siulersuisuisa aqutsisuisalu sulisut pingaarutillit 50-it peqatigalugit periusissiaq 2025-mi qaammatini kingullerni nutaaq suliaraat.

- Inuiaqatigiinnut annertuumik akisussaaffeqaratta siunissami suliffeqarfik peqqissoq, nukittooq akisussaassuseqartorlu pilersikkusupparput.

- Tamatuma saniatigut siunissami aqutsisut sulisuminnik najukkamilu ingerlatsinermik pitsaanerpaamik isumaginnissinnaaniassammata pitsaanerpaanik atugassaqartippavut, Allan Kristoffersen oqarpoq.

Taanna Brugsenimi atorfinitsinnani Danmarkimi atorfeqarpoq, tassani ulluinnarni nioqqutissanik pisiniarfissuarmi COOP-imi pisortaallunilu siulersuisunut ilaasortaanikuulluni.

Aqutsisunik nutaanik ilinniartitsisoqassasoq

Brugseni akileraarutit ilanngaatigereerlugit 7 millionit koruuninik siorna sinneqartooruteqarpoq. Ukiuni pingasuni amigartooruteqartareerluni taamaalilluni sinneqartooruteqalerluni.

Kaaviiaartitat amerliartornerannut ilaatigut takornariat amerlanerujartornerisa aamma Nuup ilaani Nuussuarmi Brugseni Nataliep nutaarluinnartup atoqqaartinneqarnerata kingunerisaanik aasaanerani niuernerup annertusisimanera pissutaavoq.

Suliffeqarfimmilu pisortaanerup ilimagisaanit amigartoorutit sinneqartoorutinut sukkanerusumik mumisinneqarput.

- Aningaasarsioqqilerpugut, tamannali naammanngilaq. Ukiuni aggersuni sulisutsinnut pisiniarfitsinnullu annertuumik aningaasaliissuteqassaagut.

- Ukiut arlaqanngitsut ingerlaneranni ukiumut 20-25 millionit koruuninik isertitaqalernissarput anguniagaraarput, Allan Kristoffersen oqarpoq.

Periusissiami "Brugseni aqqutissiuussivoq“-mi sanaartornermut pisiniarfinnullu aningaasaliinerit saniatigut kalaallit nioqqutissaannik amerlanerusunik tuniniaasalernissaq, peqqissutsimut akisussaassusermullu tunngasut pingaartinneqarnerulerlutik, neqeroorutit pitsaasut akinillu aalajangersaaneq pingaartinneqarnerulernissaat siunniunneqarpoq.

Aammattaaq suliffeqarfimmi siunissami aqutsisunik ilinniartitsiffiusussaq Brugseni Akademi pilersinneqassaaq. Kalaallit Nunaanni ulluinnarni nioqqutissat niuertarfiutaasa pitsaanerpaamik ingerlanneqarnissaat isertitaqarluarnerulernissaallu suliniutit allat ilagaat.

Nuummi pisiniarfissuaq allilerneqartoq

Brugseni 1,1 millionit koruunit missaannik siorna kaaviiaartitaqarpoq. Ukiuni tulliuttuni pingasuni ukiumut 4-5 procentimik siuariartornissaq anguniarneqarpoq, pisortaaneq oqarpoq.

- Ilaatigut Ilulissani pisiniarfitta allilerneqarneratigut, suliarlu aallartereerpoq. Nuummi illoqarfiup qeqqani pisiniarfissuarput allilerneqarnissaa aamma aallartissavarput.

- Brugseni takornariaqarfissuarni pingasuni Ilulissani, Nuummi Qaqortumilu siuariartorpoq, tassanilu suli siuariartornerunissarput anguniagaraarput, pisortaaneq oqarpoq.

Nuummi mittarfik nutaaq, 2024-p naanerani ammarneqartoq, Ilulissanilu nunanut tamalaanut mittarfissaq aamma Qaqortumi nunap immikkoortuani mittarfissaq ukioq manna atulersussatut naatsorsuutigineqartut, Brugsenip ineriartorneranut pingaaruteqarluinnartut, ukiunimi tulliuttuni takornariat maannamut sanilliullugit suli amerlanerusut nunatsinnut tikittarnissaat ilimagineqarmat, Allan Kristoffersen oqarpoq.

Brugsenip pisiniarfiutai ukiuni makkunani allilerneqarlutillu nutarterneqarput, maannalu illoqarfinni arfineq-pingasuni 17-inik pisiniarfeqarpoq.

Nuup ilaani Nuussuumi innuttaasut tamarmik pitsaanerusumik nutaaliaanerusumillu pisiniarfissaqartinniarlugit Kalaallit Nunaanni Brugsenip Brugseni Natalie siorna juunimi ammarpaa. Nuummi illoqarfiup qeqqani niuertarfiit pingaarnersaat Ilulissanilu pisiniarfik ukioq manna aamma aningaasaliiffigineqassapput.

- Kingusinnerusukkut pisiniarfivut allat misissorneqassapput. Tamakkua pitsaasumik kivitsivigineqassapput, ilaatigut Sisimiuni millionilikkaanik aningaasaliissuteqassalluta, Allan Kristoffersen oqarpoq.

Brugsenip illoqarfimmi tassani pisiniarfiliornissamik pilersaarutini siorna unitsippaa, suliniulli taamaatinneqanngilaq.

- Sisimiuni pisiniarfiliornissaq taamaatinngilarput. Qaqugu aallartissanersugut misissortussanngorparput, tamannali suli aalajangerneqanngilaq, Allan Kristoffersen oqarpoq.