Aatsaat taama mutiutigisoq

Lemvigip talittarfiani nunap immallu akornanni assiaqutsersusutullusooq ualeq manna putserpoq. 

Museet for Religiøs Kunstimi (Eqqumiitsuliat upperisaqarnermut tunngasut pillugit katersugaasivimmi, aaqq.) allatut isikkoqartoq takuneqarsinnaavoq:

Kalaallit qilaatersortartut tungujorasaartumik tarrallit, qaqqat qarsungasunik qalipaatillit, inuiaat immap eqqarsartaatsillu nikerarneranik ilisimannittut oqaluttuaat.

Tamakku tamarmik akornanni ilusilersugannguaq nivingavoq, tassani angut qaannaminiit nunamut nakkartoq takuneqarsinnaavoq — nukappiatoqaq arnat serrataannik ilaarsilluni timminiartoq, oqaatsilli puigoramigit nakkartoq.

Hans Lyngep oqaluttuatoqaq taanna mianersoqqussutitut atukkajuppaa: Allat apeqqusinngiivillugit ilaarnaveersaakkit. Aap, isumassarsiortoqarsinnaavoq, imminulli annaasoqassanngilaq. Tamanna uumanerani pingaaruteqarpoq – ullumikkullu immaqa pingaaruteqarneruvoq.

Taamaammat saqqummersitsineq “Hans Lynge – Lidenskab skal der til” takuniaasunit maluginiarneqarluarpoq: Lyngep eqqumiitsuliai Kalaallit Nunaat pillugu oqaluttuaannanngillat, aammali kulturikkut imminut ataqqineq, akisussaaffik kinaassuserlu pineqarput.

„Nukappiatoqqap" ilaarnissaa mianersuuguk

- Hans Lynge inuuvoq immikkuullarissoq, Christine Løventoft-Naur, Museet for Religiøs Kunst-imi pisortaq kiisalu Sisimiuni Kangerlussuarmilu katersugaasivimmi pisortaasimasoq oqarpoq nangillunilu:

- Eqqumiitsuliortuulluni, atuakkiortuullunilu, isiginnaagassiortartuullunilu politikkeriuvoq — nalimini inuusut paasiumallugit sunniuteqarfiginiarlugillu taakku tamaasa atorpai. Taakkorpiaat pissutigalugit ullumikkut mutiuvoq.

Katersugaasivimmi pisortaq naapertorlugu oqaatsip kalaallisut atorneqartalernera sioqquterujussuarlugu suliaqarfiit akimorlugit assigiinngitsunik suliaqarsimavoq.

- Eqqumiitsuliorneq, inuiaqatigiit kinaassuserlu killeqanngitsutut isigisimavai, pinngorartitsisinnaassutsinilu allannguinissamut atortarpaa. Taamatut eqqarsartaaseqarneq nalitsinni nalinginnaalluinnarpoq.

Lynge piffissami kalaallit kulturiata tatineqarfiani peroriartorsimasoq Løventoft-Naurip erseqqissarpaa. Piffissami tassani qallunaat ileqqui ingerlatsiviilu pingaarnerpaajupput, ileqqutoqqallu amerlasuut – qilaatersornermiit oqaluttualiornermut – atoqquneqaratillu, pingaartinneqaratillu inerteqqutaalersimapput. Kalaallit oqaasii atuarfimmi sunnerniarneqaleriartuinnarput, inuillu inooriaasiat „mutiuniarluni“ qimanneqartariaqartutut isigineqartarpoq. Tamatumunnga assingusumik ilanngutivinnerup kulturimillu usorsisimaaruteqarnerup akornanni Lyngep kinaassutsini ilusilersorpaa — tamannalu kingusinnerusukkut eqqumiitsuliorneranut politikkikkullu oqaaseqartarneranut sunniuteqarpoq.

Angerlarsimaffimmini kalaallisut oqaluppoq, kingornalu ilinniarfissuarmi ilinniarnermini qallunaatut ilinniarluni, marluinnillu oqaaseqalernini sunnerneqaatigaa.

- Assigiinngitsorpassuarnik isiginnittaaseqartarpoq, ingammik danskit kalaallillu akornanni pissutsinut tunngatillugu, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Kalaallit inuiaqatigiinni naligiinnginneq danskisullu isiginnittaaseqalerneq isornartorsiorpai, danskilli kulturiat akerlilersunngilaa. Ilaarsiinnarneq akerleraa.

Nukappiatoqaq pillugu qaluttuatoqqamut, saqqummersitsinermi quppersakkap saqqaaniittumut, innersuussivoq.

- Oqaluttuatoqarmi tamatumunnga tunngalluinnarpoq: Erinarsuut ilaarsinnaagukku timmisinnaallutit isumaqassanngilatit. Nammineq kulturit ilisimasariaqarpat — tamanna tunngaviuvoq. Isumassarsiortoqarsinnaavorli. Eqqarsartaaseq mutiulluinnarpoq.

Lyngep oqaluttuatoqqat pingaarnerulersikkai

Lynge kalaallit oqaluttuatoqaannik 1960-ikkunni assilialiortalermat tamanna nalinginnaavallaanngilaq. Qilaatersortarneq assuarineqarpoq. Inuit kulturiat soqutigineqanngilluinnarpoq. Taamaakkaluartoq inissaqartippaa.

- Oqaluttuatoqqat eqqumiitsulianut nutaaliaasunut nutserpai, Løventoft-Naur nassuiaavoq.

- Kulturikkut killiffik nutaaq. Soorlu romantikki Danmarkimilu Grundtvigi: Naammassisat paasiniarlugit kingumut qiviarneq.

Qalipakkat piviusorpalaartut — eqqumiitsuliortut akornanni piffissap ilaani ittangasutut isigineqartut – Lyngemit toqqarneqarput. Nunap assingi tungujorasaartut, oqaluttuatoqqani inuttat, Parisimi ilinniarluni angalanermini franskit eqqumiitsulioriaasiattut isumassarsiffigisimasamisut — qalipattarpai. Qalipaatit ersarissut, assilissallu eqqissisimasut inuiaqatigiinnut isiginnittaasianut sakkortuumut toqqorteripput.

Nunasiaatillit pissaaneqarnerinik isornartorsiuineq nutaajusoq

Katersugaasivimmi pisortap eqqumiitsulianik oqaluttuarisaanermik ilinniagallip Lyngep isiginnaagassiaa, ”Juletravlhed”, oqaluuseraa, tassanilu danskit niuertut kalaallillu ilanngui isornartorsiorneqarput.

- Hans Lyngep taakku marluk isornartorsiorpai, naqissusiivoq nangillunilu:

- Nunasiaatillit isornartorsiorpai – aammali kalaallit inuiaqatigiinni ajornartorsiutit soorlu imigassamik aalakoornartulimmik atornerluineq. Tamanna 1930-kkunni sapiillisaarneruvoq. Nunasiaatillit isornartorsiuineq sungiusimanngilaat, tamannalu taassumunnga kinguneqarpoq. Oqalutsitut soraarsitaavoq.

Taamaakkaluartoq nipaa ersarissoq assigiisitaartorlu nuannarineqartorujussuuvoq, Kujataanilu landsrådinut ilaasortanngorpoq, tassani ilinniartitaaneq, kulturikkut imminut ataqqineq akisussaaffeqarnerlu suliniutigai.

- Ima oqarpoq: “Immitsinnut napatissinnaassaagut.” Immikkoornata, namminerli sorlaqarfigut atorluarlugit – aammaartumillu: qanga pisut attatiinnarnagit, paasillugilli, taanna oqaluttuarpoq.

Issuagaq inunnut innuttaaqatigiinnullu isiginnittaasianik ersersitsisoq quppersakkami atuarneqarsinnaavoq:

“Kukkussutitit ilinniutigissavatit.” Ima paasisariaqarpoq: Kukkussuteqaruit nammineq aaqqittassavat. Allat aaqqiisissanngilatit.

- Siunissap akisussaassuseqarnermik, ilinniartitaanermik aamma pereersut pillugit piviusunik ilisimasaqarnermik tunngaveqarnera tunngaviusumik isumaraa. Eqqaamasat pinnagit, imminulli paasisinnaaneq pillugu.

Hans Lynge 1988-imi toqugami naalagaaffeqatigiinnermut isumalluartuugaluarluni katersugaasiviup pisortaata tamanna pissutigalugu namminiilivinnissaq pillugu oqallinnermi toqqaannartumik akuliutinneqassanngitsoq erseqqissarpaa. Taanna oqarpoq:

- Taamaaliornikkut inuttaa atornerlunneqassaaq. Uillarnera Inge Lynge oqaloqatigaara, taassumalu ullumikkut qanoq inissisimassanersoq oqaatigineqarsinnaannginnerarpaa. Taamanili qanoq inissisimasimanera nalunngilarput — sapiissuseqarlunilu naliliilluarsinnaallunilu ersarissuuvoq.

Taamaakkaluartoq suliai ullumikkut suli atuuttutut isigisarpai. Taanna naapertorlugu oqaatigisartagai nutaajulluinnarput. Naggataatigut eqqumiitsuliortutut kinaassusia ima eqikkarpaa:

- Ersarippoq, kisiannili soqutaanngitsumik oqaaseqarnani. Isornartorsiuisarpoq, kisiannili paasiuminarpallaanngitsunik oqaaseqarnani. Taamatut oqaluttarneq ullumikkut inuiaqatigiinni tamani pisariaqartinneqarpoq.