Aalborgimi atuakkanik atorniartarfimmi pingaarnermi atuakkanik atorniartut pulaartullu allat arfininngornermi ullup qiteqqunnerani tupaallannartumik ilimaginngisaminnillu misigisaqarput.
Qarmasissianik betonginillu sanaartukkap angisuup illoqannginnersaata qeqqani Rosa Olsen puisimik pilappoq.
Saneqquttorpassuit isiginnaarniarlugu unittarput.
- Meeqqat alapernaatsorujussuupput Rosa Olsenillu natermi suliai soqutiginnillutik malinnaaffigalugit, Pia Barlaj Aalborgimi Kalaallit Illuutaanni atuarfinnut sullissivimmi suliniummik suliaqartoq taama oqaluttuarpoq.
- Isiginnaartut inersimasut ilaasa tipi naamajuminaatsoq naamajumanagu qinngatik assertarpaat. Aammali inersimasut ilaasa puisip piaqqap inequnartup pilanneqarnera ajuallaatigaat.
Atuakkanik atorniartarfik Nunatsinnut tunngasunik ulikkaartoq
Pisoq aaqqissuussinerup Danmarkimi Kaffillernerit Annersaata ilagaa, soorlumi Aalborgimi Kalaallit Illuutaata aaqqissuussineq persuarsiutiginagu taama taasimagaa, ullullu annersaani atuakkanik atorniartarfik inunnik ulikkaaqqalluni.
Tassani ilaatigut Nunarput pillugu oqalugiaatit saqqummiussallu tusarnaarneqarsinnaapput – ilaatigut taakku tassaallutik Julie Rademacher, Ivalu Olivia Skinnebach aamma Carl Florian Sørensen. Aamma Inuanima qilaatersorluni tusarnaartitsivoq aamma Coco Lynge aamma Nikoline Sørensen eqqumiitsuliaminnik saqqummersitsillutik, sapangaaqqerinermik sammisaqartitsisoqarluni – ”imminullu assilinissamut” periarfissaqarluni.
Takuniaasut 1300-t
Tamakku tamarmik Kalaallit Illuutaata atuarfinnut sullissiviata aamma Jyllandip avannaani atuakkanik atorniartarfiup qanimut suleqatigiinnerisigut aaqqissuunneqarput.
Aaqqissuussineq iluatsilluarpoq. Ullup ingerlanerani takuniaasut 1.300-uupput.
- Naatsorsuutigisavut sinnerujussuarlugit takkussuukkamik, Pia Barlaj oqaluttuarpoq.
- Atuakkanik atorniartarfik aatsaat taama takuniaasoqartigisoq, atuakkanik atorniartarfimmi sulisut oqaluttuarput.
- Angisuumik aaqqissuussineruvoq. Ingasattajaarlunga ”Danmarkimi kaffillernerit annersaannik” taagakku, taamalu sapiillisaarlunga pisiaralugit boor’lut 1000-it, punnerit poortat 50-it, aamma kagemandit 80-it. Tamarmilli nungullugit nerineqarput – kikkullu tamarmik ullormi nuannisarlutik. Taamaalilluta Danmarkimi kaffillernerit annersaatut asuliinnaanngitsoq taasimavarput.
- Kisitsisit amerlaqaat, kisianni inoqatinut attaveqaqatigiittarfitsigut sammineqarneq suli annerulluni, tassanilu videoliarineqartut 25.000-init amerlanerusunit takuneqarsimallutik.
„Atuakkanik atorniartarfiup eqqaaniittoq café aatsaat taama kaaviiaartitaqartigaaq — taamaallaat sukkulaatinik kaagiliat qaqqortariallit marluk sinnerussimavaat, Pia Barlaj oqaluttuarpoq.
Ilungersunartorujussuusoq
Aaqqissuussinermi puisimik pilatsitsinissaq aaqqissuussinermi unammillernarnerpaasimasoq, suliniummik aqutsisup oqaluttuaraa. Taamaaliornissarmi Danmarkimi imaaliallaannarluni pisinnaanngimmat, tassami puisit Danmarkimi eqqissisimatitaammata allaffissornermillu ingerlatsineq annertoorujussuulluni.
“Ilungersunartorsiutigilaavissorparput, uatsinnut aamma atuakkanik atorniartarfiup inatsisilerituuinut ulapisitsigami, tassami aqutsiveqarfippassuit pisortallu allaffeqarfii arlallit aqqusaarneqaqqaartussaammata.
- Qujanartumik akuersissummik pissarsivugut - taavali puisimik pissarsinissaq ajornartorsiutaalerluni. Puisi piaraq Skagenimeersoq napparsimanera pissutigalugu sissami toqunneqarsimasoq pissarsiaraarput. Aamma Aarhusimi Naturhistorisk Museumimut isumaqatigiissuteqaratta puisimik nutaamik pissarsisinnaanngikkutta, puisi qerititsivimmiitsitaat pissarsiarisinnaassagipput, Pia Barlaj ilisimatitsivoq.
Puisi piaraq pilanneqareermat nerineqanngilaq. Tassami Danmarkimi aamma taamaaliortoqarsinnaanngimmat. Ikuallallugu nungutinneqarpoq, nukimmillu nutaamik pilersitsilluni. Danmarkimi Kaffillernerit annersaata kingorna ullualuit qaangiummata puisi suliffeqarfimmit Daka SecAnim-imit, qallunaat nunalerinermik ingerlatsisuinit uumasunik toqungasunik isumaginnittartunit aaneqarpoq. Taamalu naggorissaatissatut, ikummatissatullu atoqqinneqarluni.
Abonnementer
Sermitsiaq.gl – Nittartagaq
- Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaalissavatit
- Qaammammut kr. 59.00
- Ukiumut kr. 650.00
Sermitsiaq - E-aviisi
- Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
- Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
- Qaammammut kr. 191
- Ukiumut kr. 1.677
AG - Atuagagdliutit E-aviisi
- Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
- Sermitsiaq.gl-mi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
- Qaammammut kr. 191
- Ukiumut kr. 1.677
Sermitsiaq.AG+
- Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
- Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
- Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik iserfigisinnaalissavatit
- Arnanut e-magasinatut atuarsinnaalissavat
- Nutserisoq.gl atorsinnaanngussavat
- Soqutiginnikkuit abonnement@sermitsiaq.gl-imut allagaqarsinnaavutit
Asasarput atuartartoq, Sermitsiaq.gl-imut – Kalaallit Nunaanni nutaarsiassanik isornartorsiuisumillu tusagassiornermik saqqummiussiffimmut – tikilluarit. Kiffaanngissuseqarluni tusagassiornerup siuarsarneqarneranik suliniuteqartuarsinnaajumalluta, itisiliillutalu isornartorsiuilluta tusagassiortuarsinnaajumalluta, allaaserisat aalajangersimasut akeqalersippavut. Tamanna iluaqutigalugu allaaserisat pitsaassusaat qulakkeersinnaavarput, tusagassiortuttalu pikkorissut oqaluttuanik pingaarnerpaanik saqqummiussinissaannut tapersersorsinnaavavut. Allaaserisat akillit qaammammut taamaallaat 59 koruuninit akeqarput. Pisineq ajornanngitsuararsuuvoq – ataaniittoq toorlugu saqqummiussavut tamakkiisumik iserfigisalersinnaavatit. Paasinninnerit tapersersuinerillu qujamasuutigaavut. Pituttorsimanngitsumik isornartorsiuisumillu Kalaallit Nunaannut tusagassiortarnissamik suliniuteqartuarnissamut akiliutivit ikiorpaatigut.
