Erfalasorput Naggueqatigiit Inuit Ulluata malunnartinneqarneranut atatillugu Kalaallit Nunaani pisortat illuutaanni tamani tallimanngornermi novembarip 7-iani amuneqassaaq.
Naalakkersuisunut siulittaasuusimasup Múte B. Egedep pisortatigoortumik ullut erfalasulerfissat pillugit nalunaarut ukiunik 17-inik pisoqaassuseqartoq kalaallit ileqqutoqaannik, naleqartitaannik nunanilu tamalaani ataatsimooqatigiinnernik malunnartitsinerusalernissaq anguniarlugu allanngortikkumavaa. Naggueqatigiit Inuit Ulluat allattorsimaffimmut ilanngutissasoq ICC Kalaallit Nunaanni siulittaasoq Hjalmar Dahl siunnersuuteqarpoq, tunngavilersuilluangaarmallu novembarip 7-iat pisortatigoortumik erfalasulertarfissatut nalunaarutigineqarpoq.
Oqaluttuassartaa naatsunnguuvoq: Utqiagvimmi (tuluttut: Point Barrow) borgmesteri Eben Hopsonip, 1922-mi novembarip 7-ani inunngortup, Issittumi Inuit naapinnissaat siulleq 1977-imi aaqqissuuppaa. Ataatsimiinneq Inuit Circumpolar Conferencemik taaneqarpoq, peqataasullu ICC-p pisortatigoortumik pilersinneqarnissaa ukiut pingasut qaangiummata Nuummi aalajangerpaat.
Eben Hopsonip maligassiuilluni suliai nersorniarlugit inuuia novembarip 7-iat Naggueqatigiit Inuit Ullorissagaat ICC 2006-imi aalajangerpoq. Canadap, Alaskap Chukotkallu ulloq malunnartittassallugu qangali aalajangiutereernikuuaat, maannalu Kalaallit Nunaat pisortatigoortumik ilannguppoq.
– Naggueqatigiit Inuit Ulluata ullut erfalasulerfissat pillugit nalunaarummi ilanngunneqarnera tulluusimaarutigaara, ullormimi tassami immikkut ittumi Kalaallit Nunaata Inuit akornanni suleqatigiinneq aamma malunnartittassavaa, Hjalmar Dahl Sermitsiamut oqarpoq.
Inuit Circumpolar Conference Inunnut 180.000 -inut suleqatigiiffittut 1980-imi Nuummi pilersinneqarpoq. Kattuffiup taaguutimi ilaa Conferencemiit Councilimut 2002-mi allanngortippaa, ICC-tulli naalisartarnera attatiinnarpaa. Kalaallit Nunaat kattuffimmi sulianut tunngatillugu pingaarutilimmik inissisimavoq; maannamut pingasunik præsidentiutitaqarsimalluni: Hans-Pavia Rosing (1980-1986), Aqqaluk Lynge (1998-2002) aamma Sara Olsvig (2022-2026).
ICC tulliani 2026-mi juulip 22-aniit 25-iat ilanngullugu Iqalunni ataatsimeersuassaaq.
Inuit marluk tulluusimaartut
Nunatta allakkeriviata Tusassip aamma Naggueqatigiit Inuit ulluat frimærkimik, Hari Kristoffersenimit 1966-imi inunngortumit titartarneqartumik, taamaalillunilu siullermeerluni frimærkiliortumit, saqqummersitsilluni nalliussivaa.
– Kiinat aallaqqaammulli titartartuaannarnikuuakka, frimærkimilu angutip arnallu kiinai assitarissallugit toqqarnissaat uannut pissusissamisoorpoq. Allat kisitsisinut ilusinullu pikkorittarput; uanga kiinarsiorneq pikkoriffigaara, Hari Kristoffersen Sermitsiamut oqarpoq.
– Inuit aalajangersimasut marluk titartanngilakka, kisiannili arnaq angullu Inuit 180.000-it akornanniittut. Angut aalajangersimasumik imminullu tatigerpalaartumik isikkoqarpoq, arnarlu eqqarsarpasilluni qummut isigivoq. Tamarmik kakiorneqarnikkut kinaassusertik Inuunerminnillu tulluusimaarutiginninnertik ersersippaat.
Hari Kristoffersen Kalaallit Nunaanni Eqqumiitsuliornermut Ilinniarfimmi 1987-imiit 89-imut ilinniartuuvoq, tassanilu ilinniaqatini Isle Hessner 1991-imi saqqummersitseqatigaa. Hari Kristoffersenip Royal Arctic Linep containerinut umiarsuaani »Irena Arctica«-mi kusassaatit 1994-imi suliarai, taassumattaarlu Grønlandsbankenip 1998-imi ukiumoortumik naatsorsuutai Nunattalu Karsiata 2000-imi ukiumoortumik naatsorsuutai assiliartalersorsimavai. Eqqumiitsuliortut peqatigiiffiini Simernermi Kimimmilu ilaasortatut upernaakkut saqqummersitsinerni arlalinni peqataasarpoq, kingullermik 2018-imi Katuami.
Kalaallisut eqqumiitsuliortut ikittuinnaat eqqumiitsuliaminnik inuussutissarsiuteqarput, Hari Kristoffersenilu 2001-imiit 2005-imut peqqissaasutut ilinniarnini sioqqullugu Nuummi meeqqerivimmi namminersortumi ukiorpassuarni perorsaasut ikiortaattut sulivoq. Ukiuni kingullerni 20-ni Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu sulisimavoq; tulliulluni Maniitsumi napparsimmavimmi sulissaaq.
Abonnementer
Sermitsiaq.gl – Nittartagaq
- Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaalissavatit
- Qaammammut kr. 59.00
- Ukiumut kr. 650.00
Sermitsiaq - E-aviisi
- Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
- Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
- Qaammammut kr. 191
- Ukiumut kr. 1.677
AG - Atuagagdliutit E-aviisi
- Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
- Sermitsiaq.gl-mi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
- Qaammammut kr. 191
- Ukiumut kr. 1.677
Sermitsiaq.AG+
- Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
- Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
- Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik iserfigisinnaalissavatit
- Arnanut e-magasinatut atuarsinnaalissavat
- Nutserisoq.gl atorsinnaanngussavat
- Soqutiginnikkuit abonnement@sermitsiaq.gl-imut allagaqarsinnaavutit
Asasarput atuartartoq, Sermitsiaq.gl-imut – Kalaallit Nunaanni nutaarsiassanik isornartorsiuisumillu tusagassiornermik saqqummiussiffimmut – tikilluarit. Kiffaanngissuseqarluni tusagassiornerup siuarsarneqarneranik suliniuteqartuarsinnaajumalluta, itisiliillutalu isornartorsiuilluta tusagassiortuarsinnaajumalluta, allaaserisat aalajangersimasut akeqalersippavut. Tamanna iluaqutigalugu allaaserisat pitsaassusaat qulakkeersinnaavarput, tusagassiortuttalu pikkorissut oqaluttuanik pingaarnerpaanik saqqummiussinissaannut tapersersorsinnaavavut. Allaaserisat akillit qaammammut taamaallaat 59 koruuninit akeqarput. Pisineq ajornanngitsuararsuuvoq – ataaniittoq toorlugu saqqummiussavut tamakkiisumik iserfigisalersinnaavatit. Paasinninnerit tapersersuinerillu qujamasuutigaavut. Pituttorsimanngitsumik isornartorsiuisumillu Kalaallit Nunaannut tusagassiortarnissamik suliniuteqartuarnissamut akiliutivit ikiorpaatigut.
