Najaaraq Møller Siumut sinnerlugu Folketingimut qinigassanngortippoq

Najaaraq Møller Inatsisartunut ilaasortaasimavoq kalaallillu namminneq nunaminni aalajangiisinnaanerulernissaat siuarsarniarlugu sulisimallunilu oqallinnerni peqataasarsimavoq.

Maanna Folketingimut qinigassanngortippoq. Taama Siumut tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

- Inuiaat Kalaallit namminneerlutik aalajangiisinnaassusiata Folketingimi illersornissaa aatsaat taama pingaaruteqartigilerpoq, taanna oqarpoq.

Tusagassiuutinut nalunaarummi Najaaraq Møllerip nunarsuarmioqatigiit Kalaallit Nunaannut soqutiginninnerisa annertusiartornera pingaartippaa.

- Taamaammat uagut kalaallit annertunerusumik nammineerluta aalajangiisinnaassusitta annertunerusumik illersornissaa pingaaruteqartupilussuuvoq. Peqatigisaanillu soqutigisatta siaruarterlugillu siuarsarnissaannut nunanik allanik suleqateqarnissatsinnut piffissanngorpoq.

Taanna kalaallit innuttaasut inissisimanerisa ullumikkornit pitsaanerulersinnissaa sulissutiginiarlugu Folketingimut qinigassanngortippoq.

Siumup Folketingimut qinigassanngortitartik alla maanna saqqummiuppaa.

Partiimi siulittaasup tullia Ineqi Kielsen pineqarpoq.

Ineqi Kielsenip Folketingimut qinigassanngortinnini pillugu tusagassiuutitigut nalunaarutigaa, Folketingimilu erseqqissumik nipiorusunini:

- Nunarput akisussaassuseqartumik namminiussuseqarnerulernermut ingerlaassappat, taava

ullumikkut aalajangiiffiusuni akisussaaffimmik tigusisariaqarpoq.

- Folketingi taakkununnga ilaavoq, Ineqi Kielsen allappoq.

Danmarkimi Kalaallit Nunaat pillugu oqallinneq ajornannginneruallaartinneqartartoq, naalagaaffiullu ataatsimut tapiissutai pillugit apeqqutiinnanngortinneqartartoq isumaqarpoq.

Piviusoq pisariunerusoq allappoq:

- Nunarput Danmarkimi geopolitikkikkut inissisimaffianut iluaqutaavoq. Nunarput NATO-p Issittumi periusissiaanut qitiuvoq. Nunarput Danmarkip nunatut angissutsiminut sanilliullugu nunarsuup sinneranut pingaaruteqassusianik annertusisitsivoq.

Ineqi Kielsen Folketingimut 2019-imi aamma qinigassanngortippoq, tassanilu 805-init taaneqarluni.

Folketingimi qinigaaffimmi kingullermi Aki-Matilda Høegh-Damip sinniisaa (N) marsip 24-ani folketingimut qinersisoqalerpat taaneqarsinnaasunut ilaassanngilaq.

– Naamik, qinigassanngortissaanngilanga, Elvira Kûitse Naleraq sinnerlugu qinigassanngortissanersoq Sermitsiamit aperineqarami taama akivoq.

Aki-Matilda Høegh-Dam Inatsisartuni suliniarluni 2025-mi ukiakkut sulinngiffeqalermat Elvira Kûitse tunumiunit siullersaalluni Folketingimi ilaasortanngorpoq.

Folketingimut 2022-mi qinersinermi Kûitse 120-nit taaneqarpoq. Aki-Matilda Høegh-Dam assigalugu Siumut sinnerlugu taamani qinigassanngortippoq, kingornalu Naleqqami ilaasortaalerluni.

Kalaallit Nunaat Folketingimi marlunnik nutaanik ilaasortaqalissasoq maanna paasinarsivoq.

Aaja Chemnitz (IA) qinigassanngorteqqinniarani sisamanngornermi nalunaarpoq, Naleqqamilu siulittaasup Pele Brobergip Aki-Matilda Høegh-Damip aamma qinigassanngorteqqinniarnani aalajangernera sisamanngornermilu unnukkut nalunaarutigaa.

Partiip siulittaasuata Aki-Matilda Høegh-Dam suliaanut qujassuteqarfigaa:

- Puigornavianngilarput. Eqqaamajuassavarput, maannalu aaliangiussat sassaqqinniannginerit tamakkiisumik taperserparput. Tununniippugut, Pele Broberg Facebookimi quppernermini allappoq.

Aki-Matilda Høegh-Dam Folketingimut qinigassanngorteqqinniarnani siusinnerusukkut nalunaarutigereernikuaa, ilaatigut Inatsisartunut ilaasortanngorami nukini tassani atorusullugit.

Aki-Matilda Høegh-Damip aalajangernini pillugu immiussani TikTokimi saqqummiuteqqammerpaa:

- Maannakkut Uummannamiippunga. Tusareersimassavarsi Folketingimut qineqqusaarneq aallartittoq. Paatsoortoqaqinammat oqaatigiinnassavara:

- Folketingimut sassaqqinniarnanga aalajangiussimagakku. Taamaammat tapersersuisarsimagassi tamaavissi qamannga pisumik qujaffigeruppassi. Angusaqaqaagut. Aamma qularutiginngilara Folketingimut isertussat tullii pimoorussillutik ingerlalluarumaartut, Aki-Matilda Høegh-Dam videomi ilaatigut oqarpoq, nangillunilu:

- Nunatsinni pissutsit ilungersunartut ikiliartunngillat, taamaammat nukikka tamaasa nunatsinni aaqqitassanut ilungersunartunut piffissamik atuilluarlunga atorusuppakka. Folketingimi suleqatigisimasakka immikkut aamma qujaffigerusuppakka, aamma Aaja Chemnitz. Isumaqatigiittuaannanngikkaluarluta suleqatigiissimanitsinnut aamma qutsavigerusuppakkit.

Aki-Matilda Høegh-Dam Folketingimut 2022-mi qinersinermi Siumut sinnerlugu qinigassanngortippoq. Qinersinermi taaguunneqarnerpaalluni 6.670-inik qinerneqarpoq, tassa qinersisut tamarmik 33 procentiinit taaneqarluni.

Inatsisartunut 2025-mi qinersisoqarnissaa sioqqullugu februaarimi Siumumiit Naleqqamut nuuppoq.