2025 Tusagassiorfiup Sermitsiap oqaluttuarisaanerani pisoqarfiunerpaat ilagaat. Ukioq Inatsisartunut kommuninullu qinersinernik aamma nunanit tamalaanit Kalaallit Nunaannut soqutiginnilernermik, tusagassiorfiup nunarsuarmi tamarmi tusagassiuutini issuaaffigineqarneranik allaaserineqartarneranillu, imaqarpoq.
Tamatuma saniatigut tusagassiorfik annertuumik allanngortiterivoq. Qullersaqarfik Nuummi Issortarfimmut nuunneqarpoq, Sermitsiaq AG-lu sapaatip-akunnerata naanerani aviisimut naqitamut ataatsimut saqqummersinneqartalerlutik.
- Ukioq Kalaallit Nunaannut Sermitsiamullu pisoqarfioqaaq, taamaattumik ukiup aallartinneraniilli tusagassiornermut aningaasanik amerlanerusunik atuisariaqarnerput paasivarput. Oqaluttuarisaanermi pisut sulilu qaangiutinngitsut allaaserinissaat pissutigalugu taamatut aalajangerpugut, siulersuisuni siulittaasoq Lars Vesterløkke oqarpoq.
2025-mi nalinginnaasumik ingerlatsineq 128.673 koruuninik amigartoorfiuvoq.
- Ingerlatsinermi amigartooruteqarneq soorunami naammaginanngilaq, taamatullu ingerlaannarsinnaanani. 2025-mili pisariaqarsimavoq. Naatsorsuutit 9,5 millionit koruuninik angusaqarfiunerat suliffeqarfiup illuutaasa ukiuni kingullerni naleqarnerulernerannik pissuteqarpoq. Aningaasat taakku atorneqarsinnaanngillat, pisortaaneq aaqqissuisuunerlu Masaana Egede oqarpoq.
Tusagassiorfik 9.520.914 koruuninik sinneqartooruteqarpoq, tamannalu Sermitsiap allaffeqarfiata nuunneqarnerata kingorna inissianik tunisinermik pissuteqarluni.
- Aqutsisut sulisullu 2025-mi sulilluarsimanerisa nersualaarnissaannut pissutissaqarluarpoq, nunami nunallu avataani sunniuteqarsimaqaat. Tamanna nersornaatinik sisamanik tunineqarnermi takuneqarsinnaavoq: Norgemiit Ane Jacobsens Pris, UNESCO-p nersornaasiuttagaa, ELNA-p nersornaasiuttagaa aamma Tusagassiortut Ukiumi Assilisatsialaannik nersornaaserneqarnerit. Angusat tupinnaqaat, siulersuisuni siulittaasoq Lars Vesterløkke naggasiivoq.
