Kalaallit Nunaanni nalunaaqutaq allanngortinneqaqqissava? Tamanna Inatsisartuni politikerit marlunngorpat oqaluuserissavaat.
Siumup Naleqqallu Kalaallit Nunaanni nalunaaquttap inissisimanera UTC -3-mut utertinneqarnissaa, aasaaneranilu nalunaaquttap atorunnaarsinneqarnissaa siunnersuutigaat.
Immikkoortoq 2025-mi ukiakkut ataatsimiinnermi naammassillugu suliarineqartussaagaluarpoq, aappassaaneerluguli oqaluuserineqarnissaa ukiuunerani ataatsimiinnermut – USA-mik pissutsit passunneqarneranni ulapinneq pissutigalugu kinguartinneqartumut - kinguartinneqarpoq.
Taamaammallu siunnersuut maanna upernaakkut ataatsimiinnermi, marlunngorpat 14. april aallartittussamut, oqaluuserisassanut ilannguppoq. Aallaqqaammut Siumup siunnersuutaa oqaluuserineqassaaq, tassanilu Kalaallit Nunaanni nalunaaquttap nalinginnaasumut UTC -3-mut utertinnissaa aasaaneranilu nalunaaquttap atorunnaarsinnissaa oqaluuserineqassaaq.
Pingasunngorpallu Inatsisartut Naleqqap siunnersuutaa suliarissavaat, taanna Siumup allannguutissaanut assingusumik siunnerfeqarpoq.
Ukiut pingasut matuma siorna nalunaaqutaq Kalaallit Nunaani piffinni amerlanerpaani nalunaaquttap akunneranik siuartinneqarpoq, taamaalilluni UTC -3-mit UTC -2-mut ikaarsaartoqarluni.
Inatsisartut isumaqatigiittut isummaminnik allannguisut
Inatsisartut 2025-mi oktobarimi siunnersuutinik oqaluuserinninnerani partiinit tamanit taperserneqarlutik Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliamut suliarineqartussanngorlugit ingerlateqqinneqarput.
Naak Naalakkersuisut aasaanerani nalunaaquttap atorunnaarsinnissaanut EU-p atorunnaarsitsinissaanut utaqqerusukkaluartut. Tamanna 2019-mili aalajangerneqareerpoq.
Nalunaaquttap allanngortinnissaa 2022-mi aalajangerneqarmat, taamanikkut Inatsisartut isumaqatigiittut akuersigaluarput, tamannalu Naalakkersuisut Siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip (D) aamma oktobarimi 2025-mi oqallinnermi tikkuarpaa:
- Inatsisartut isumaqatigiittut nalunaaquttap allanngortinnissaa aalajangerpaat, naallu taamanikkut isumaqatigiikkaluarluta, maanna nalunaaquttap aalajangersaaviginissaanut isummat assigiinngillat, tamannalu aamma siunnersuutitigut saqqummiunneqartutigut marlutigut oqaatigineqarpoq. Innutaasut, inuussutissarsiornermik ingerlatsisut assigiinngitsunik pisariaqartitsillutillu pingaarnersiugaqarput, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.
Siunnersuutinut tusarniaanerni tusarniaanermut akissutit arlaqarput. Ilaatigut Air Greenlandip maanna nalunaaquttap inissisimanera nuannaaraa, tamannami periarfissarpassuarnik ammaammat.
Akerlianilli immikkut ilisimasallip Islandimeersup seqernup nuinera ilutigalugu makittarneq timimut peqqinnarnerpaasoq Sermitsiamut tunngavilersuivoq.
