Uippakajaarneq politikikkullu eqqissiviilliornerit qaqqami silaannarissumi iperarneqartarput: – Allanngorluinnarsimallutit angerlassaatit

Lene Kleist quaannaveeqqutilissalluni biilimi usilersortarfiani issiavoq.

- Quasassinnaasarpoq, oqarpoq.

Biilit Nuummi majuartaatip eqqaanukaapput.

- Heej!

Lene Kleistip inuppaalunnguit nasarlutik, oqortunik qaatigooqarlutik naleqquttunillu kamippaqarlutik takkussuuttut ilassivai. Nammineq aappalaartumik fjällravenimik qaatigooqarpoq, taskeeraq qiterutitut atisagaq atillugu, nasaanilu ’Gå væk kræft – livet er en gave’ allassimavoq.

Eqimattaq marlunngornerit tamaasa Nuummi qaqqamut 440 meterisut portutigisumut majuarniarlutik Quassussuup saavani naapittartut taama taaguuteqarput.

- Ullut qanoq ikkaluaraangataluunniit majuartarpugut. Perlukkaluaraangalluunniit majuartarpugut, Lene Kleist oqarpoq.

Pisuttuarnerit Facebookikkut aaqqissuunneqarlutillu ingerlaavartinneqartarput. Eqimattaq 2020-mi pilersinneqartoq, ilaatigut amerlanerit ataatsimoorlutik pinngortitami timigissartalernissaanik siunertaqarpoq.

Timerput aalatittaraangatsigu kræftit assigiinngitsut ingalassimatinnerannik iluaqutigisarparput – taamaammallu aalasassaagut, eqimattamut Facebookimi nassuiaammi ilaatigut taama allassimasoqarpoq.

Lene Kleistip uini 2022-mi aasaagaa kræftimut annaavaa.

- Kingorna kisima pinngortitami pisuttalerpunga. Nukissannik tassunga allertarpunga. Eqimattaq Quassussuup qaavani arlaleriarlunga naapittarpara, taamaammallu peqataanissannut kaammattorneqarpunga, oqaluttuarpoq.

Takkuttualerpit taava?

- Aap. Marlunngornerit tamaasa. Tiguartinnarpoq.

Kræftimut ingalassimatitsisarnerata kiagutsitsisarneratalu saniatigut marlunngornermi pisuttuartarnerit amerlasuunut nukissamik aallerfiullutillu ulluinnarni inituunit qimagukkallarfittut atuuppoq.

Qaammatip ataatsip matuma siornatigut sorsunnissamut tiguagaanissamullu aarlerineq Lene Kleistip – allallumi - annertuumik eqqarsaatigisarpaa.

- Sunnertinnaveersaartarpunga, eqqarsaatiginngitsoornerli ajornarpoq, taanna oqaluttuarpoq.

- Eqimattarlu peqatigalugu majuarluta aallartikkaangatta, tamakku tamaasa iperartarpakka. Illoqarfimmi inuunermiluunniit puullaaqqissutit eqqarsaatigineq ajorpakka.

Biilip usilersortarfianit pisuutit tiguai nikuillunilu. 

- Tassa, aallarput!

Majuartaat atuarlugu qaqqap qaanukarlutik pisuttut angujumallugit allarpoq. 

Quaannaveeqqutai tusarsaapput, apullu qaraarpalulluni.

Sungiussassaasoq

Pisoqatigiittartunut suliniuteqartoq Jan Erik Pedersenimik ateqarpoq. Illoqarfimmi inuusuttunik atugarliornerpaat ilaannik sullissinermini arpannermik timersornermillu sungiusartittarpai.

Ullullu ilaanni arnaa kræftimik napparsimalerpoq.

- Qaqqaliartarnerulerpunga, taamaaliorninnilu eqqarsaatikka allamut saatikkusuttarpakka – kigaatsumillu inuit majuaqataasartut amerliartulerput, oqaluttuarpoq.

Taamaalineranilu amerlanerit peqataasalernissaannik isumassarsiaq pilerpoq. Inuit pisoqatigisartakkani – namminerlumi – arlaatigut sunnerneqartarnerat takusinnaalerpaa.

- Qaqqamut majuartarnitit annertusiartortillugit, sukataarnerulersillutit, imminut paasisinnaanerit annertunerulersarpoq, Jan Erik Pedersen oqarpoq.

- Nanertuutit pitsaasumut saatinnissaat oqinneruleriartortarpoq. Taamaanneranilu inoqatinut akuersaarneq annertunerulertarpoq. Suliffinni inuttullu inuuninni suliarisinnaasatit annertunerulersarput. Jan Erik Pedersen – Facebookeqanngikkallarmalli – Quassussuarmut majuartalermat, inuit ikittuinnaat pisoqatigiilluunniit ikittunnguullutik majuaqataasarput. Ullumikkut Facebookimi eqimattaq 2800-nik ilaasortaqarpoq. Sineriammi taamaattunik pisoqatigiittartunik aamma peqarpoq.

Ilaatigut Sisimiuni, Qaqortumi, Kangerlussuarmi Ilulissanilu.

Nuummi marlunngornikkut qanoq amerlatigisut majuaqataasarnerat nikerartorujussuupput – sila apeqqutaagajuttarpoq.

- Novembarimi, decembarimi januaarimilu peqataasut ikittuaraakkajupput, Jan Erik Pedersen oqaluttuarpoq.

- Qaammariartuleraangat majuartut 15-it 45-llu akornanni nikerarsinnaasarput.

Siorna inuit qanoq amerlatigisut peqataasarnerat kisittarunnaarpaa.

- Taamani aallartinnitsinnit qaqisut 14.000-it anguagut.

Trumpip eqqarsaatigiuaannarnera iluaqutaanngilaq

Qummut aqqutaa sivinganerujartulerpoq, inuillu majuarnerminni aput kisiat nakkutigilerpaat.

Nukissallit sukkallutik siuttuusarput, utimut saariarlutik ammut kingulliit tungaannut arpattarput.

- Inuusuttut!

Jan Erik Pedersen arpalluni ammukaatigaluni inuit qiimmassarlugillu ilassiortorpai.

- Halløj! Qangami! Kutaa-kutaa.

Kakkippallattarneq tamani tusarsaavoq. Inuit oqaloqatigiipput – anerterineq itineruleriartortillugu oqaloqatigiittut unillattaasalerput.

Eqimattaq qulit missaanik inuttaqartoq toqqinnersami uninngallatsiarput.

Taakku ilagaat Tony Street, isaruaminik aallersimasunik allarterisoq. Ukiuni pingasuni pisoqataasarluni oqaluttuarpoq.

Ulluinnarni nunatsinni qarasaasialerisut ilaanni ulapittarpoq.

- Uippakajaarnarsinnaasarpoq. Pisunnerlu nuannertuaannarpoq – maani maannarpiaq pisut kisimik eqqarsaataasarput, oqarpoq.

Qaammatinili kingullerni USA pillugu aalassassimaartoqarnerani maannakkumiinniarnissaq Tony Streetimut ilungersunarnerulaarpoq.

- Ullut arlerlugit nutaarsiassat tusarnaarnaveersaartarpakka. Inuillu oqallisigileraangassuk tusaanaveersaartarpakka – tamannami eqqarsaatigiinnavinneqarsinnaanngilaq, oqarpoq.

Marlunngornermi pisoqatigiittarneq, pinngortitaq aalasarnerlu ulluinnarni inuulluarnissamut pisariaqartarput.

- Uippakaajarnartumi suliffeqarsimanngikkaluaruma aamma maani peqataasarsimassagaluarpunga. Qaqqakkummi majuarneq, qaqqallu qaavanut qaqineq nuannaraara. Kingornatigut iluarisimaarnartaqaaq, oqarpoq.

Einar Trónheim Tony Streetip ungasinngisaaniippoq, inuillu allat isikkivik isigiutigalugu illaqatigalugit. Sooq peqataasalernini pillugu aperineqarami, akissutissani eqqarsaatigeqqaarpaa.

- Maani pisoqataasarnera assigiinngitsunik patsiseqarpoq, taanna oqarpoq.

Ilaqutai kræftimik sakkortuumik eqqugaasarput – ilaatigut arnaa 1990-imi kræftimik toqquteqarpoq, aleqaalu iviangimmigut aamma kræfteqarpoq.

- Tassa akissut naatsoq, taanna oqarpoq.

- Pisoqataasartullumi arlallit ilisarisimavakka – tamannalu pisunnissamut nukissaqartitsisarpoq.

Einar Tróndheim pisuttuartarnermini nukissanik katersisarluni misigisarpoq.

- Maanngarlutik isikkivik manna takugaangakku unnukkut angerlarninni allarluinnaasarputit. Iluaqutaasartoq isumaqarpunga.

Politikerillu tungaanit pisuttuartarnissaq mobiilimillu qimatsigallartarnissaq kaammattuutaavoq - taamatullu qaammatini kingullerni eqqissiviilliortoqarnera eqqarsaatigalugu nammineq tarnikkut peqqissuunissamik aallussinissaq. Einar Tróndheim pissusissamisoortoq isumaqarpoq.

- Mobiilip ammarneri tamaasa nutaarsiassat sussaanngitsut takussaasarput, oqarpoq.

'Prepping' sulinngiffeqarlunilu angalanissat taamaatiinnangajatat

Lene Kleistilu siornanniippoq.

- Sakkortujuaannartarpoq, taanna anertikkarluni oqarpoq.

- Sungiunneq ajornarpoq.

Siuatalu tungaani Pia Broberg pisuppoq. Nutsani tunumut qilersimavai, umimmaallu qiviuinik tassilerluni pisuutini tigummiarpai.

Taassuma pisoqatigiittarnerit timigissarnerminut peqqinnissanilu pillugu atornerusarlugit oqarpoq.

- Pinngortitamiinnerli imminut ataqqinermut aamma sunniuteqartupilussuusarpoq, oqarpoq.

- Puuha, oqarpoq, unillunilu anertereqqaalaarluni.

Lene Kleistip anguaa uninngaqatigalugulu.

Maani pisunnissinni Trumpi USA-lu eqqartortarpisigit?

- Ilaana. Eqqartortaqaagut, Lene Kleist akivoq.

- Taanna (Trump, aaqqiss.) qaammatip siuliani oqallisaavippoq.

Pia Broberg sikiimivoq.

- Trumpi pissutigalugu feeriarluta aallassanerluta angerlarsimaffitsinni oqaluuseraarput, oqaluttuarpoq. 

Billetit akilerneqareerput – taava Naalakkersuisut ajornartoornermi ilitsersuummik saqqummiipput, tassanilu nunatsinni innuttaasut ulluni tallimani innaallagiaqarnatik imeqarnatik kiassaateqarnatillu inuunissamut piareersarnissaat kaammattuutigaat.

- Aallarnissarput ullunik sisamanik sioqqullugu. Taamaammat toqqissisimanngilagut aallarnissarpullu kajumigivallaarnatigu, Pia Broberg oqaluttuarpoq.

- Angerlarsimaffitsinni ajornartoornermi iliuusissat piareersarpagut. Tamannalu uannik aarlerititsilerunarpoq – tassa nerisassat, atortussat allallu pisiarereernerini, Lene Kleist oqarpoq.

Pisoqatigiittartut pisoqatigisarnerat uivernermik annikillisitsisoq, taanna isumaqarpoq.

- Qaavanut pinissaq kisimi eqqarsaatiginartarpoq, Lene Kleist oqarpoq.

’Allaffimmi sulinermit’ ataatsimiinnernillu pitsaanerusoq

Akunningajak qaangiuttoq amerlanerit qaavanut anngupput. Eqimattamiittut ilaasa containeri aappalaartoq angisooq attunngikkaanni qaavanut qaqisoqarneq ajornera eqqaasitsissutigaat.

Jan Erik Pedersen puussiaaqqamit mamakujuttunik agguaavoq. 

- Taamaaliortuaannarpoq, Einar Tróndheim oqaluttuarpoq.

- Qiialerussi pississaassaasi. Kingulliit utaqqilaarallassavagut, Jan Erik Pedersen ingerlaaqatigiinnut suaarpoq.

Pinngortitamiinnerup peqqissisitsisarnerata saniatigut, inuit pisuttuaqatigiit akunneranni immikkuullarissumik pisoqartartoq, Jan Erik Pedersen isumaqarpoq.

- Suut tamarmik pissusissamissut ingerlalersarput – oqaloqatigiinnerit sammisallu siunnerfigissaarnerusut oqaloqatigiissutaasarput, taanna oqarpoq.

- Equsoortitsisartut tamarmik maaniinngillat, pisullu iterngat sukkanerusumik iserfigineqartarpoq.

Tamannalu kikkut tamarmik pisariaqartikkaat upperaa.

- Ataatsimiinnerit allaffinni ingerlanneqarnatik pinngortitami ingerlanneqartariaqaraluarput, Jan Erik Pedersen oqarpoq.

Pia Broberg inuit akornanniippoq Nuullu isigalugu. Seqineq pukkilisimavoq qalipaatigeqaarlu.

- Aallartikkumallunga imminut piumaffigingaatsiartariaqarsimavunga. Aallartinneq pikkunarnersaavoq, pisunnerullu sinnera nuannertarpoq, suullu tamarmik sakkortunerat puigornarsisarpoq, taanna oqarpoq.

- Maanna iluarisimaaqaanga.

Lene Kleistillumi pisunneq iluarisimaarpaa. Pisoqatini ornillugit imminnut assilisaqattaarpoq.

- Nuannaarpunga. Anguniagara anguara, allallu tamaasa puigulaarlugit. Eqqarsaatit kanunga qimannikuuakka, taanna oqarpoq illoqarfiullu tungaanut tikkuarluni.

Tassanngaannarli Jan Erik Pedersenip nipaa erserpoq:

- Inuusuttut!

Kingulliit apuupput, maannalu ataatsimoorluni assilitinnissamut piffissanngorpoq. Tamanna ileqquuvoq. Natsat aapalaartut, tungujortut, lillat, qernertullu, kiisalu jakkit issusuut qaqortut containerip aappalaartup saavanut kateripput. Qimmeq pangaleqattaarluni unavoq.

Qimmit ilanngullugit unnuk taanna inuit 43-t qaavani katersuupput. 

Kikkut tamarmik inissipput, qungujullutik tallitillu siaarlugit ataatsikkut nillerrapput:

- Ajugaa!